Pelkkää ajamista.

29.2 Maanantai
Freiburgin aamu oli sumuinen ja sateenuhka oli ilmassa.
Aamupalan jälkeen starttailtiin kohti uutta tuntematonta , vähän ennen  Mullhousea ylitettiin Rein ja näin oltiinkin Ranskan puolella.  Alkumatkalla ei juurikaan hienoja maisemia ollut, mutta onneksi nekin paranivat matkan edetessä. Ranskassa vastaan tulivat myös ensimmäiset tiemaksu pisteet.

Matkaa jatkettiin Besanconin kautta kohti Dolea. Aamusella oli jälleen google mapsin kanssa pieniä pulmia kun se ei kunnolla suostunut meille reittiä piirtämään. Onneksi Näpälän valvomosta saimme tarkkaakin tarkempia ajo-ohjeita ja välitankkauspistekin löytyi lopulta Dolen lentokentän lähistöltä.

Kartan temppuiluunkin löytyi sitten syy?? Samsung ei nikottelematta niele nokialaisen latauspiuhaa !!piuha vaihtoon ja taas rokrok. Lyonin läpiajosta ei oltaisi varmasti selvitty ilman komentoja ja reittiviivaa, oli se vaan sev verran suuri city.

Lyonista suunnaksi otettiin Montpellier, jonne oli tarkoitus laittaa leiri pystyyn , mutta kaupungin näyttäessä kohtuullisen isolta päätimme bookingista katsoa olisiko lähistöllä muuta majoituspaikkaa? Noin 30 km päästä ,  Setestä , huone löytyikin. Hotellille saavuttuamme palvelu oli todella erinomaista. Vastaanottovirkailijakin ymmärsi Nokian englantia ;) ja myös tuli ulos tuuleen ja tuiskuun näyttämään parkkipaikkaa autolle. Tilasipa vielä iltapalaakin meille kun lähiravintolat jo olivat kiinni.

Saksalaisia ihmeitä

28.2 Saksalaisia ihmeitä.
Bisbindenissä aamu valkeni aurinkoisena.  Hotellin ravintolassa oli tarjolla maittava ja muhkea aamupala Saksalaisittain.  Oli mielenkiintoista nähdä minne oltiin illan pimeydessä saavuttu. Paikka olikin melkoisen kaunis. Pienen kylän idylli sai hymyn huulille. Läheisestä leipomosta haimme sämpylöitä ja croisantteja matkaevääksi. Sitten olikin jo aika suunnata Hannoverin ohi kohti Kesseliä.

Ekalla taukopaikalla saatiin ihmetellä Saksalaista teknologiaa. Vessa oli hygieenikoiden unelma. Kun oli tarpeet tehtyä ja painoi vessanveto nappulaa alkoi tapahtua ihmeitä. Pöntön "selkänojasta" tuli ulos osa josta alkoi tulla vettä, istuinosa alkoi pyöriä ja pikkuhiljaa istuinosa puhdistui. Että semmoista!!

Aiemmin matkan varrella oli laumoittain peuroja , mutta matkan edetessä niitä ei näkynyt enää kuin harvakseltaan.

Ai niin mönkkärimiehet! Eka mönkijä reisulla nähtiin Norden-Hardenvergissä.
Vähitellen reissun edetessä ovat maisemat parantuneet , korkeuseroja, vuoristoa , pikkukyliä ja alkavaa kevättä on saatu ihmetellä.
Teiden kuntokin on ollut hyvä, vain muutamia tietyömaita on tullut vastaan. Liikenne on ollut suhteellisen rauhallista,onneksi Sunnuntaina on vähemmän liikennettä??emmekä ole joutuneet ruuhkiin.

Matkan teko on sujunut hyvin, päivän aikana tuli ainoastaan yksi harhaanajo mutta sekin vei "ylimääräistä" aikaa ainoastaan 10 minuuttia.

Saksassa taitaa kaikki toimia tuulella, koska kaikkialla on tuulimyllyjä!?!

Illalla päädyimme  Freiburgiin. Hotellin löytymisessä oli pienoisia vaikeuksia, mutta lopulta vapaa huone löytyi ja pääsimme valmistautumaan yöpuulle.
Toki pientä iltapalaa piti vielä saada ja lähistöltä löytyikin ihka-aito Italialainen pizzeria, jossa luonnollisesti katseltiin screeniltä , mitäpä muuta kuin Italialaista jalkapalloa.
Kyllä olisi Jyrki Sukulakin ollut ihmeissään , taisi olla ihan parasta pitsaa ikinä mitä ollaan syöty.

Yhdessä päivässä Ruotsista Saksaan

Lauantai aamuna 27.2. herättiin Helsingborissa Horisont hotellissa. Maukkaan ja runsaan aamupalan jälkeen kerättiin kimpsut ja kampsut kasaan ja suunnattiin nokka kohti Malmötä. Aurinko paistoi ja toiveissa oli nähdä upeat juutinrauman sillan maisemat. Toisin kuitenkin kävi, sumu laskeutui sankkana ja näkyvyys oli olematon. Tanskan puolelle päästyämme pidimme melko pian ekan kahvipaussin. Kahvin ostaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Kahvikoneen käytön opastukseen tarvittiin oikein kahta työntekijää. No mutta  kahvi oli oikein muikeaa ja niin pääsimme eteenpäin kahvikiintiö täytettynä. Siitä sitten lähdimme suunnistamaan kohti Rodbyn satamaa. Matkalla poikettiin muutamassa pikkukylässä. Rodbyn satamaan saavuttuamme odotusaikaa ei ollut paljon ja laivaan meno sujui ongelmitta. Matka Rodbystä Puttgardeniin kesti n. 45 min. Näin näppärästi siirryimme Saksan mantereelle.

Puttgardenista lähdimme suuntaamaan kohti Lyybekiä ja Hampuria. Tavoitteena  päästä Hannoveriin asti. Jo alkumatkasta alkoi renkaista kuulua  fläpättävää ääntä, aivan kuin olisi rengas tyhjänä. Ei siinä auttanut kuin pysähtyä moottoritien laitaan tarkistamaan tilannetta. Onneksi renkaat olivat olivat ehjät ja matka pääsi jatkumaan. Ilmeisesti  tien kunto oli vaan niin huono ja se sai aikaan fläpättävän äänen. On ne Saksan tiet vaan valtavia , 4 kaistaa samaan suuntaan ja vauhti melkoinen.

Seuraava pikkuongelma oli shell-huoltamon löytyminen, nettiyhteyden kanssa kanssa oli ongelmia ja google maps ei antanut tarkkaa tietoa, joten tabletilla ei paikantaminen onnistunut. Lopulta kuitenkin huoltoasema oli aivan moottoritien laidassa ja auto saatiin tankattua. Siinä vaiheessa alkoi olla jo sellainen tunne , että untakin tarvitaan. Mistäpä löytää hotelli kun netti ei toimi? Tabletin sulkeminen ja uudelleen käynnistäminen sai onneksi netinkin pelittämään ja hotellikin löytyi helposti. Pikkukylästä,  Bispingenistä  
n. 100 km ennen Hannoveria , löytyi idyllinen pikkuhotelli König-Stube. Ravintolakin oli vielä auki ja saimme vatsamme täyteen. Siemailimme pari paikallista juomaa ennenkuin painuimme unten maille.

Käynnistysvaikeuksista huolimatta matkaan

Maanantaina 22.2. katsastuksen jälkeen Risto Näpä Närvän piti ajaa rzr "Kota" kuljetusautosta ulos, mutta juuri katsastettu laite ei suostunut käynnistymään. Syynä tähän oli startin hajoaminen. Seuraavana päivänä Näpä vaihtoi Kotaan uuden startin, mutta myös se paloi laitetta käynnistettäessä. 😨 Keskiviikko aamuna Kota kuljetettiin Vantaaĺle Bike Worldiin korjattavaksi. Siellä korjaamon miehet yrittivät löytää syytä miksi startti palaa ja laite ei käynnisty. Lopulta koko päivän kestäneiden huoltotöiden jälkeen saatiin vika selville. 😰 Kodasta löytyi viallinen Pendix pyörän holkki. Sorvaamo lupasi tehdä sen torstai aamuksi. Tässä kohtaa aamulaivan liput vaihdettiin iltalaivaan.

Torstai aamupäivällä tuli Näpälle viesti, että laite käy ja sen voi tulla hakemaan. Riemusta kiljuen äijät lähtivät matkaan. Näpän ja Kartsan saavuttua Bike Worldiin puolen päivän jälkeen, Kota ei   kuitenkaan suostunut starttaamaan. 😠 Kotaan tehtiin lukuisia testejä ja mittauksia. Vihon viimeisenä keinona päätettiin avata sylinterit, jolloin havaittiin männän renkaiden olevan jumissa. Kun uudet  männät ja renkaat oli asennettu paikoilleen saatii kone tulille klo 20 aikoihin. 😆 Laivaliput vaihdettiin jälleen kerran aamulipuiksi. Vielä oli äijillä edessä kotimatka Tortinmäkeen ja siellä kisalaitteiden ja varusteiden pakkaaminen huoltoautoon. Pian puolen yön  jälkeen huoltoauto olikin sitten valmiina suuntaamaan Turkua kohti. 🚛

Perjantai aamulla huoltotiimi lunasti laivaliput ilman ongelmia, mutta A.T.A.CARNETTIIN piti hakea leimoja ja nimmareita tullitalosta, joka sijaitsi satama-alueen ulkopuolella ja avautui vasta klo 8.00. Tullissa Kartsan  aika  meni kuin siivillä,  kun tullimies mietti ja setvi miten paperit  täytetään asianmukaisesti. Näpälässäkin taidettiin olla hetken aikaa hengittämättä. Loppujen lopuksi tullissa sujui kaikki hyvin ja sieltä päästiin ajamaan laivaan. 🚢 Autokannelta, kun päästiin laivan infokerrokseen oli laivakin jo irtautunut laiturista. Eli ajoitus laivaan ehtimisessä osui nappiin 😮. Loppu hyvin kaikki hyvin starttaamaan päästiin ainoastaan vuorokauden myöhässä. Jännittävien hetkien jälkeen saivat kuskit ja huoltotiimi huokaista helpotuksesta 😤

Huoltotiimi vietti aikaansa laivalla melko perinteisesti. Hyvää ruokaa ja juomaa oli tarjolla sopivasti. Pienet torkutkin siinä ehdittiin vetäistä, jotta kuski olisi iskussa, kun päästään laivasta pihalle. Torkut tekivät tehtävänsä. 😴 Kartsa suhautti Tukholmasta Helsingboriin. Hotelliin päästiin n. Klo 4.00 aikoihin. Huomenna matka jatkuu 😃